Päällimmäisenä Niklas Heinosen vierailijaluennolta jäi mieleeni, kun hän kertoi työnantajabrändin olevan tämän hetken trendi. Kilpailu parhaista työntekijöistä kasvaa työmarkkinoilla. Työnantajabrändillä on tärkeä rooli rekrytoinnissa. Hyvä työnantajabrändi on kilpailuetu rekrytoinneissa. Myöskin hyvä työnantajabrändi näkyy liikevaihdossa. Osaavan työvoiman puute toimii yrityksen kasvun esteenä.
Työnantajat eivät myöskään ole välttämättä kiinnostuneita vain työttömistä työnhakijoista vaan myös jo työssäkäyvistä. He tuskin kuitenkaan katselevat työpaikkahakemuksia, joten työnatajien täytyy yrittää tavoittaa heidät muuta kautta.
Jos mietin Lumenen työnantajabrändiä, viimevuosien liikevaihdon tappio tuo epävarmuutta. Työntekijämäärä on tippunut vuosittain, joten työpaikka ei välttämättä olisi kovin varma. Työntekijöiden määrä on kuitenkin tippunut todella vähän viime vuosien aikana. Vuonna 2017 on liikevaihto lähtenyt pieneen kasvuun ja sitä tavoitellaan jatkossakin. Työnantajana Lumene on hyvin kiinnostava.
Löysin tutkimuksen, jossa Lumene sijoittui kaupallisen alan neljänneksi parhaana työnantajana. Vastanneet arvostivat työnantajien tarjoamia monipuolisia työtehtäviä, avoimuutta ja viestintää. Lisäksi ammatillisia koulutus- ja kehitysmahdollisuuksia arvostettiin aiempia vuosia enemmän. Positiivinen työimapiiri oli myös tärkeä erityisesti naisille. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 6054 suomalaista eri alojen korkeakoulutettua.
Luennosta jäi mieleeni myös se, kun Heinonen ei ollut koskaan päässyt töihin varsinaisesti hakemalla töitä hakemuksen avulla. Hän oli päässyt töihin aina kontaktiensa avulla. Joten tärkeää on luoda kontakteja jo heti opiskelujen alussa, sillä tulevaisuudessa saattaa saada unelmatyöpaikkansa omien kontaktiensa avulla.
Ennen opiskelujen aloittamista, minulla ei ollut oikeastaan juuri ollenkaan ammatillista verkkonäkyvyyttä. Nyt minulta löytyy verkko-CV, ammatillinen profiili LinkedIn, video-CV, sekä myös tämä oppimisblogi.
Oikeanlainen verkkonäkyvyys parantaa mahdollisuuksia saada unelmatyöpaikka. Nykyään oman osaamisen markkinointiin kannattaa panostaa, jotta erottuu muista hakijoista. Verkko-CV on visuaalinen ja siihen voi tuoda tiiviisti kaiken sen, jonka haluan työnantajan itsestäni tietävän yhden linkin avulla. LinkedIn kautta voin verkostoitua ammatillisesti. Videohakemus erottuu paperista CV:eetä huomattavasti paremmin. Videohakemuksesta näkee, millainen persoona olen. Blogi on hyvä tapa tuoda esiin esimerkiksi kirjoitustaitoja muun osaamisen lisäksi.
En ole juuri käyttänyt vielä ammatillista LinkedIn profiiliani. Sen kautta voisin alkaa verkostoitumaan ja alkaa vielä aktiivisemmin seuraamaan kiinnostavia ryhmiä ja henkilöitä omalta ammattialalta. Voisin luoda myös LinkedIn kautta verkko-CV:n jo olemassa olevan lisäksi ja päivittää sitä. Voisin käyttää myös Facebookia mm. laittamalla opiskelu- ja työhistorian kaikille avoimiksi, jolloin työnantaja voisi löytää minut sitä kautta. Voisin hyödyntää myös muita sosiaalisenmedian kanavia, joita en ole aiemmin käyttänyt juurikaan mm. Twitteriä ja Youtubea.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Työmarkkinoiden dynamiikka on Suomessa vahvaa. Työmarkkinat toimivat pääsääntöisesti hyvin, sillä työsuhteiden alkaminen ja päättyminen sekä työttömien uudelleentyöllistyminen on nopeaa. Suomen työmarkkinoilla on kyky palautua kriiseistä. Suhdanneluontoinen työttömyys on kriisien jälkeen laskenut nopeasti. Ongelmiakin kuitenkin löytyy työmarkkinoiden toimivuudessa. Ongelmat ilmenevät työvoiman saatavuusongelmina ja eräiden ryhmien työttömyysjaksojen pidentymisenä ja työmarkkinoilta syrjäytymisenä.
Suomen työmarkkinoilla on monia vahvuuksia mm. vahvat neuvottelusuhteet työntekijöiden ja työnantajien välillä, kansainvälisesti osaava työvoima ja matalat tuloverot. Suomalaisten työelämänlaatu on korkeaa kansainvälisten kyselytutkimusten mm. Euroopan työolotutkimuksen perusteella.
Talouden työvoima jakautuu työllisiin ja työttömiin. Työttömiin kuuluu se osa työvoimasta, ketkä ovat vailla töitä. Työttömyydellä tarkoitetaan perinteisesti palkka- eli ansiotyön puutetta. Työttömyysaste suhteuttaa työttömien määrän työvoimaan. Suomen työttömyysaste Tilastokeskuksen mukaan oli tammikuussa 2019 6,8%. Suomen työttömyysaste on EU-keskiarvoa korkeampi.
Työmarkkinoiden vahvuuksista huolimatta Suomessa on viime vuosikymmeninä muodostunut, suhdanteista riippumaton vaikeasti työllistyvien joukko. Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2019 maaliskuussa 191 000, mikä oli 49 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Työllisyys kattaa kaikki ne henkilöt työvoimasta, joilla on ansiotyö sekä palkansaajat että yksityiset yrittäjät. Työllisyysaste suhteuttaa työllisten määrän työikäiseen 15-64 vuotiaaseen väestöön. Työllisyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa 2019 70,6 %.
Myös työllisyys on noussut kuluvana vuonna. Työllisiä oli vuoden 2019 maaliskuussa 2 538 000, mikä oli 61 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli 32 000 ja naisia 29 000 enemmän kuin vuoden 2018 maaliskuussa. Suurin osa uusista työllisistä on kokoaikaisia. Myös osa-aikaisen ja määräaikaisen työn määrä on kohonnut sekä tehtyjen työtuntien määrä on noussut.
Inflaatio tarkoittaa yleisen hintatason nousua ja rahanostovoiman heikkenemistä. Inflaation myötä rahan ostovoima alenee, joten samalla rahamäärällä ei saa enää ostettua yhtä paljon tuotteita, palveluja tai työtä kuin aikaisemmin. Vakiintuneessa käytännössä koko vuoden hintakehityksen tarkastelussa otetaan molemmilta vuosilta indeksi kuukausittaisten pistelukujen keskiarvot ja verrataan niitä toisiinsa.
Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli maaliskuussa Suomessa 1,1 prosenttia. Inflaatio laski hieman, sillä helmikuussa se oli 1,3 prosenttia. Lievän laskun aiheutti muuan muassa vihannesten hintojen lasku. Euroalueen inflaatio oli ennakkotietojen mukaan maaliskuussa 1,4 prosenttia. Helmikuussa se oli 1,5 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli maaliskuussa 1,2 prosenttia.
Finanssipolitiikka on osa valtion talouspolitiikkaa ja makrotalouden väline. Finanssipolitiikkaa ovat päätökset, jotka koskevat valtion tuloja ja menoja sekä valtion perimien verojen tasoa ja rakennetta. Hallitusohjelmassa sovitaan finanssipolitiikan tavoitteista eli siitä kuinka julkinen talous kerää ja käyttää varoja. Finanssipolitiikan avulla maan hallitus pyrkii ohjaamaan talouden kehitystä, eli lähinnä elvyttämään taloutta taantumissa ja hillitsemään taloutta huippusuhdanteissa tasaisemman kehityksen aikaansaamiseksi.
Suomessa on käytössä progressiivinen veromalli, jossa veroprosentti kasvaa ansiotulojen myötä. Enemmän tienaavat maksavat suhteellisesti enemmän veroja. Maailmalla on käytössä tasaveromalli, jossa veroprosentti on sama tuloista riippumatta. Tämä veromalli on käytössä mm. Virossa ja Venäjällä. Maailmalla käytetään myös regressiivistä verotusta, jossa veroprosentti pienenee tulojen kasvatessa. Regressiivinen verotus voi olla seurauksena esimerkiksi verolainsäädännöstä tai verosuunnittelusta.
Verorahoilla tuotetaan julkisia palveluita kuten koulutusta ja terveydenhuoltoa, jotka ovat maksuttomia tai edullisia. Veroilla voidaan vaikuttaa mm. sosiaalipoliittisesti, esimerkiksi tulonsiirtoina kotitalouksille (lapsilisä). Progressiivisella ansiotulojen verotuksella pyritään tasaamaan ihmisten välisiä tuloeroja. Veroilla voidaan vaikuttaa myös taloudelliseen toimintaan joko suhdanteiden tai muiden syiden takia. Niillä voi olla aluepoliittisiatavoitteita tai verot voivat yrittää ehkäistä jotakin toimintaa tai kannustaa johonkin toimintaan mm. tupakkavero, makeis- ja virvoitusjuomavero ja ympäristövero.
Saimme luennolla tehtäväksemme pohtia Suomen maabrändiä.
Sijoittajien näkökulmasta Suomi on hyvin vakaa sijoituskohde. Sijoittajia kiinnostaa Suomessa mm. rikas maaperä, verrokkimaihin verrattuna hieman korkeampi nettotuottotaso, hyvä talouskehitys, likviditeetti, liiketoimintaympäristön vakaus, turvallisuus ja läpinäkyvyys sekä toiminnan vastuullisuus. Viime vuosina etenkin kansainvälisten sijoittajien osuus on kasvanut. Viime vuonna ulkomaisten kiinteistösijoittajien osuus oli noin 60–70 prosenttia tehdyistä kaupoista. Suomi uloittuu vahvimpien maabrändien joukkoon. Vahva kansallinen brändi on merkki houkuttelevasta investointiympäristöstä.
Turistien näkökulmasta Suomi tarjoaa juuri sitä, mitä matkailijat kaipaavat juuri tällä hetkellä. luonnon rauha, turva, ruuhkattomuus, puhtaus ja aitous kiinnostavat turisteja. Etenkin Suomen pohjoinen luonto ja Lappi vetävät puoleensa turisteja juurikin sen erilaisuuden ja puhtaan luonnon ansiosta. Suomea markkinoidaan niille ketkä haluavat kokea jotain aivan erilaista ja keillä on maksukykyä. Tällä hetkellä suurin osa matkailijoista tulee Venäjältä sekä Aasian maista. Etenkin Venäläiset ja myös Japanilaiset turistit ovat suurimpia vahvuuksia ja kilpailuntekijöitä
Suomi kiinnostaa Japania ja sama pätee myös toisinpäin niin matkailu kuin liiketoiminta mielessä. Suomen sijoitus vahvimpien maabrändein joukossa on Japanin yläpuollla raportin mukaan 6. Kun taas Japanin sijoitus arvoikkaimpien maabrändien joukossa on 5. reippaasti Suomen yläpuolella.
Molemmista maista löytyy teknologista asiantuntijuutta. Molemmissa maissa yhdistyy kauemmassakin kulttuurissa tyypilliset piirteet hiljaisuuden sietäminen ja ratkaisukeskeisyys. Japanissa on laajalti turismia, ruokakulttuuri luo erilaisuutta Japanin kulttuuriin ja koulutus on keskeisessä osassa Japanilaisten elämää. He ovat työteliäitä js ahkeria. Suomessa on samoja piirteitä sekä arvostamme osaamisen lisäksi omistautumista.
Suomen vahvuuksia ovat ehdottomasti puhdas luonto, erinomainen koulutus sekä myös matkailu. Suomessa on tuhansia järviä ja metsiä. Helsingissä on maailman kaikkien suurkaupunkien puhtaimmat vesijohtovedet sekä Lapin kilpisjärvellä on puhtain ilma. Suomen ruokakulttuuri on myös hyvin puhdas ja terveellinen. Laadukas ja tasa-arvoinen koulutus on ollut keskeisessä roolissa suomalaisen yhteiskunnan menestystarinassa. Lisäksi Suomen matkailu kasvaa noin neljän prosentin vuosivauhtia, ja näkymät tuleville vuosille ovat myönteiset.
Löysin myös Suomen Kuvalehden artikkelista Brittikonsultti Simon Anholtin mutoileman myyvän iskulauseen suomalaisuuteen liittyen: ”Jos haluat, että jotain tapahtuu, hanki suomalainen.” Olennaisinta suomalaisuudessa ovat siis hiljaisuus, teot ja toiminta. Japanilaiset pitävät myös lupauksensa, mutta eri syistä. He eivät halua menettää kasvojaan. Se mitä suomalainen lupaa, se myös pidetään. Lupauksen pitäminen on ennemmin positiivista suomalaisille.
Oppimispäiväkirja 