Bruttokansantuotetta käytetään mm. ilmaisemaan maan vaurautta. Se on kaikkien maassa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvo tietyn ajanjakson esimerkiksi yhden vuoden aikana. Jos arvo kasvaa seuraavana vuonna, on BKT kasvanut. Tässä kuitenkin pitää ottaa huomioon myös inflaatio, sillä kyse saattaa olla hyvinvoinnin kasvun sijaan rahan arvon muuttuminen. BKT:n laskennassa käytetään arvonlisämenettelyä, jossa eri toimialoilla tuottettujen tavaroiden ja palvelujen arvosta vähennetään välituoteostot.
Huoltotase kuvaa kansantalouden kokonaistarjontaa ja -kysyntää. Huoltotase toimii laskentakehikkona, jossa kokonaistarjonta ja -kysyntä ovat aina yhtä suuret. Niiden epätasapaino tasataan varastojen muutoksella. Kokonaistarjonta tulee maan tuotannosta sekä tuonnista. Kokonaiskysyntä taas kulutuksesta, investoinnista ja viennistä.
Talouden kasvu tapahtuu, kun maan tuottamien tavaroiden ja palvelujen tuotantomäärä lisääntyy. Sitä mitataan tavallisesti bruttokansantuotteen (BKT) prosenttimuutoksella, johon on otettu inflaatio huomioon (reaalinen BKT).
Talouden suhdanteita ovat noususuhdanne, korkeasuhdanne, laskusuhdanne ja matalasuhdanne. Nousu- ja korkeasuhdanteet ovat talouden kannalta hyviä aikoja. Yritysten tuotteet menevät hyvin kaupaksi kotimaassa ja ulkomailla, ja talouskasvu kiihtyy. Lasku- ja matalasuhdanteet ovat puolestaan talouden huonoja aikoja. Matalasuhdanteessa kulutus on alhaalla ja työttömyys korkealla.
Suhdannevaihtelua mitataan tavallisesti reaalisella bruttokansantuotteella.
Talouden ennustamista tarvitaan mm. valtion budjetin laatimiseen sekä toimenpiteiden mitoitusta ja valintaa varten tarvitaan systemaattinen käsitys tulevasta talouskehityksestä.
Virallisista tilastoista saadaan luotettavaa tietoa talouden kokonaiskuvasta, mutta nämä tilastot julkistetaan vasta huomattavan viiveen jälkeen. Lyhyen aikavälin ennustemallit eli ns. nowcasting-mallit hyödyntävät tarjolla olevaa tietoa taloudesta ja ennustavat kehitystä lähitulevaisuudessa.
Talousnäkymät
Olin tutkinut jo aiemmin miltä näyttää talusnäkymät sekä Suomessa että maailmalla lähitulevaisuudessa, joten tiesin jo aiheesta jonkin verran.
Kiinan hidastuva talouskasvu, suurvaltojen tullinokittelu ja brexit vaikuttavat erityisesti euroalueen vientiteollisuuteen ja talouteen Suomen Pankin mukaan. Nämä näkyvät todennäköisesti myös Suomen taloudessa.
Kiina muodostaa kolmanneksen maailmantalouden kokonaiskasvusta, joten kysynnän hidastuminen Kiinassa näkyy koko maailman taloudessa. Syy maan talouskasvun hidastumiseen johtuu muun muassa siitä, että monet yritykset pyörivät valtion tuella. Esimerkiksi Suomen vientiin Kiinalla on suuri merkitys. Sellun osuus Suomen viennistä on neljännes. Sellun hinta on laskenut 20 prosenttia. Kiinassa varastot ovat täynnä, ja sellun kysyntä on tasoittunut.
Kun Suomen tärkeimmissä vientimaissa alkaa laskukausi, ja ne vähentävät kulutustaan, suomalaiset tuotteet eivät mene tällöin yhtä hyvin kaupaksi vientimarkkinoilla. Tästä voi seurata tehtaiden tuotannon supistamista. Samalla työttömyys alkaa lisääntymään. Kun Ihmisillä ei ole enää varaa kuluttaa työttömyyden takia, tuotanto vähenee entisestään. Ihmisten mielialoihin voi vaikuttaa helposti median uutisoimimen laskusuhdanteesta ja näin alkaa säästäminen sen sijaan, että voitaisiin ostaa hyödykkeitä ja luoda näin uutta kysyntää ja työpaikkoja. Laskusuhdanteessa työttömyys lisääntyy, palkat laskevat ja sen johdosta myös tuotteiden hinnat laskevat.
Lähde
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/01/taloustietoa-mika-on-bruttokansantuote-eli-bkt
https://fi.m.wikibooks.org/wiki/Talouden_suhdanteet
https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2017/talousennusteista-ja-niiden-laadinnasta/
Oppimispäiväkirja 